Johanna Sumiala

Johanna Sumiala on media-antropologiaan erikoistunut viestinnän apulaisprofessori Helsingin yliopistosta.

Ars Moriendi 2020 -festivaalilla Sumiala osallistuu Kriisivalmius ja kuolemanvaaran kohtaaminen -paneelikeskusteluun.

Sumiala on myös kirjoitttanut Ars Moriendin Koronapäiväkirjoihin tekstin Katsokaa, kun Bella Ciao kajahtaa! 

Noora Kotilainen

Noora Kotilainen (VTT) tutkijatohtori, on sotaan, kriiseihin, väkivaltaan ja mediaan erikoistunut poliittisen historian tutkija. Tällä hetkellä hän työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulussa Suomen Akatemian HYTE -hankkeessa

Kotilainen osallistuu  Kriisivalmius ja kuolemanvaaran kohtaaminen -paneelikeskusteluun

Saana Koukku

Saana Koukku työskentelee Nuorten työpaja Fendarin Kädentaitopajalla. Hän on suunnitellut ja toteuttanut kollektiivisen sanataideteoksen, joka tulee  osaksiArs Moriendi Turku 2020 -tapahtumakokonaisuutta.

Henri Hirvenoja

Henri Hirvenoja on kokenut runoilija ja esiintyjä. Hänen runonsa ovat usein minimalistisia, tiivistettyjä hetkiä. Hirvenojan viimeisin runokokoelma “Diminuendo – runoja surusta” tuo esiin lohdun sanoja sekä tunnelmia menetyksen keskellä. Hirvenojalta on julkaistu neljä runokokoelmaa ja hänen runoudestaan on tehty tv -dokumentti “Brysselin runonlaulaja” vuonna 2005.

hirvenoja lukee runojaan Kuolema Unplugged -lavarunousillassa.

Leena Sainio

Leena Sainio on helsinkiläinen runoilija, joka harrastaa aktiivisesti lavarunoutta. Sainio on vahva esiintyjä ja hänen runoutensa on usein voimakkaasti kantaaottavaa.

“Kuolema on vääjäämätön tapahtuma, ja se koskee kaikkia. Mutta ihmisen hengen riistäminen vain siksi, että hän puhuu humanitaaristen arvojen puolesta, on rikoksista pahin.”

Leena Sainion esikoiskokoelma Särmää serenadissa (Pesä) julkaistiin 2019 ja joulumarkkinoille ennättää uusi, riemukas lastenrunokirja Rapuooppera (Enostone).

Sainio lukee runojaan Kuolema Unplugged -lavarunousillassa. 

Sainio on myös kirjoittanut Ja kenet kruunaamme koronakruunulla tänään? -tekstin  Ars Moriendin Koronapäiväkirjoihin 

 

Francis North

“I have nothing new to add, just the same things again – because they have to be said over and over. See the truth has to be sung or it will remain less than a whisper”

Francis North writes intense spoken-word poetry.

North lukee runojaan Kuolema Unplugged -lavarunousillassa.

Petteri Karttunen

Petteri Karttunen valmistui musiikin maisteriksi Wienin musiikkikorkeakoulusta v. 2000. Työskenneltyään joitakin vuosia Kuopiossa säestäjänä ja pianonsoitonopettajana, opinnot ja ura jatkuivat tietotekniikan parissa. Rakkaus musiikkiin vie hänet kuitenkin pianon ääreen aina tilaisuuden tullen.

Karttunen esittää Gluckin, Rachmaninovin ja Barberin pianomusiikkia Communitas -tarinoita kuolemasta -tapahtumassa.

Kaisa Kuurne

Kaisa Kuurne on esikoisrunoilija ja sosiologi, joka tekee töitä myös arkkityyppien parissa. Kuurne  lukee Communitas – tarinoita kuolemasta -tapahtumassa kuolema-aiheisia runoja teoksestaan ”Tuhatasteinen liekki” (Basam Books 2020).

Kuurneen runoissa elävä ja kuollut kohtaavat ja kietoutuvat yhteen arkisten esineiden ja arkkityyppisten teemojen välityksellä. Runojen väkevästi sanoitetuissa hetkissä kuolema on osa elävän elämän kudelmaa.

Kuurne kirjoitti myös Kuolemasta ja elämän täyteydestä -tekstin Ars Moriendin kuolemapäiväkirjoihin.

Filosofisen praktiikan verkosto (FIVE) ry

Filosofisen praktiikan verkosto edistää ja kehittää ammattitaitoista filosofisen praktiikan toimintaa ja tuntemusta Suomessa. Yhdistys on perustettu vuonna 2016.

Filosofisen praktiikan juuret ovat antiikin Kreikassa. Alkulähteillään filosofia liittyi läheisesti inhimilliseen kokemukseen, itsensä tuntemista pidettiin oleellisena tavoitteena. Moderni filosofinen praktiikka syntyi 1980-luvun alkupuolella Saksassa, josta se on levinnyt moniin maihin. Filosofinen praktiikka nojaa ymmärrykseen keskustelun merkityksestä itsetuntemuksen ja hyvän elämän edistäjänä. Tausta-ajatuksena on ihminen viisautta, totuutta ja merkitystä etsivänä olentona. Filosofista praktiikkaa määrittää keskeisesti filosofian harjoittamisen omakohtaisuus. Filosofisen praktiikan tavallisimpia muotoja ovat filosofin vastaanotto, filosofiaa lapsille, sokraattinen dialogi ja erilaiset filosofia-aiheiset keskustelutilaisuudet filocafét sekä työpajat niin kouluissa kuin työpaikoilla.

FIVE RY järjestää työpajan Sokraattinen dialogi – Ikävystyminen

Aliisa Nummela

Aliisa Nummela, FM, aineenopettaja, filosofian praktikko ja FIVE ry:n hallituksen jäsen

Löysin filosofian omakohtaisuuden filosofisesta praktiikasta, akateemisen filosofian painopisteet ovat perinteisesti toisaalla. Ajattelun tutkiminen toisten kanssa on oleellinen ihmisenä olemisen tapa ja parhaimmillaan ymmärryksen lisääminen vaikuttaa elämän syventymiseen. Toimin pääasiasssa aineenopettajana sekä tällä hetkellä historian, erityisesti antiikin opiskelijana, filosofista praktiikkaa unohtamatta.

Nummela fasilitoi Sokraattinen dialogi -työpajaa